keskiviikko 27. helmikuuta 2019

Mistä kertoo Progressio - blogi motivaatiolle, arjelle, urheilulle ja koirille

Ensimmäinen teksti on aina vaikea. Tiedän sen, koska olen aloittanut ja lopettanut useita blogeja, kirjoittanut useita ensimmäisiä ja viimeisiä tekstejä. Ensimmäisessä tekstissä pitäisi pystyä väläyttelemään kaikkea sitä, mitä blogissaan haluaa tarjota ja sitten pitää lupaamansa. Tekstin pitää olla riittävän lyhyt ja ytimekäs, mutta silti antaa riittävästi jättäen kuitenkin arvailun varaa.


Tämän blogin perustin melkeimpä hetken mielijohteesta. Sulattelin blogissa käsiteltäviä aihepiirejä ja nimeä vajaan viikon. Ensimmäisen tekstin julkaiseminen taas otti huomattavasti kauemmin. Esmentelin pilottijulkaisun kanssa kauan - viitsinkö sittenkään tätä aloittaa. Jos nyt aloitan taas uuden blogin, niin sitä pitää sitten kans tehdä. Eihän siihen kukaan pakota, mutta asioiden tekeminen puolivillaisesti on ärsyttävää.

Lähtökohtaisesti päätin tehdä kaiken eri lailla kuin aiemmilla kerroilla. Aiemmin olen kirjoittnaut lifestyle-blogia, jonka fokus vaihteli kausittain: päivän asuja, shoppailuja, illanviettoja, koulujuttuja  ja fitnesstä. Lopulta silloinen blogi fokusoitui kauneuteen ja kosmetiikkaan. Siitä aihealueesta kirjoitinkin useamman vuoden.

Edellä mainitut asiat ovat edelleen omia kevyempiä kiinnostuksen kohteitani, mutta itse en niistä saanut niin paljon, että siitä olisin jatkuvasti uusia tekstejä raapustellut. Tällä kertaa päätin, että jätän itselleni vähän löyhemmän sapluunan aiheiden suhteen. Joku punainen lanka tässä kuitenkin pitäisi olla ja lopulta päädyin miettimään sanaa progressio.


Haluan kirjoittaa tavoitteista, unelmista ja motivaatiosta. Siitä mitä niiden saavuttaminen vaatii, miten sen olen suunnitellut tekeväni ja mitä se käytännössä tarkoittaa. Unelmia on kaikenlaisia, osa realistisia ja osa epärealistisia. Osa niistä on hetken huumaa, osa ovat pitkäaikaisempia. Osaan  niistä tartutaan ja lähdetään määrätietoisesti viemään unelmaa eteenpäin. Unelma muuttuu tavoitteeksi. Unelman ja tavoitteen välissä on progressio; asteittainen eteneminen ja kasvaminen. Ja nämä asiat tapahtuvat tavallisessa arjessa.

Tarkoitukseni ei ole kirjoittaa kaikista syvällisimpiä ja salaisimpia ajatuksiani tänne, mutta tämä olisi paikka, missä voisin pohtia niin oman kuin muunkin maailman menoa. Kirjoitella omia kuulumisia ja samalla seurata myös, miten omissa tavoitteissa edetään. Oli kyse sitten salitreenistä, koiran kouluttamisesta tai jostain aivan muusta.


En tiedä kenelle kirjoitan tai keihin ajattelin tämän blogini vetoavan. Todennäköisesti harjoitan täälä kovaäänistä yksinpuhelua ja aikojen saatossa palaan tänne todetakseni, että vai niin, tulipahan tuollaistakin sitten sanottua. Ken tietää.

Nyt on otettu reuna pois ja voin alkaa suunnittelemaan, että mitähän ihmettä aion tänne kerta toisensa jälkeen tulla kirjoittamaan! Palataan astialle!

-Laura & Mini



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti